Edunvalvontavaltuutus

Tiettyihin epämukaviin, mutta kaikille väistämättä eteen tuleviin tilanteisiin kannattaa varautua etukäteen. Kyse ei ole myöskään iästä sillä lähtöjärjestystä ei ole etukäteen määritelty.  

Yksi kuntoon laitettava asia on ns. edunvalvontavaltuutus. Karkeasti sillä tarkoitetaan etukäteen määritetyille luotettaville tahoille annettavaa valtakirjaa hoitaa valtuuttajan omaisuuteen ja henkilöön (terveyteen) koskevia asioita. Edunvalvontavaltuutus on ns. yleisvaltuutus eli siinä ei erikseen pyritä kuvaamaan kaikkia mahdollisia omaisuuteen, talouden hoitoon tai henkilöön liittyviä tilanteita vaan annetaan luotetuille tahoille valtuutus yleisellä tasolla.  

Vaikka voi tuntua siltä, että asia ei ole ajankohtainen tai se ei paljoa kiinnosta niin kannattaa uhrata ajatus niille läheisille, jotka joka tapauksessa joutuvat hoitamaan asioitasi ja taistelevat eri viranomaisten, pankkien, vakuutusyhtiöiden, operaattoreiden, lääkäreiden ja viranomaisten kanssa siitä saako läheinen ihminen hoitaa asioita ja millä oikeudella. Toisen asioiden hoitaminen käy joka tapauksessa työstä, vaatii sitoutumista ja energiaa, miksi ei tehdä tätä hiukan helpommaksi. 

Edunvalvontavaltakirja pitää tehdä kirjallisesti ja se rekisteröidään valtuutetun toimesta Digi- ja väestötietovirastoon, kun valtuuttaja ei ole enää kykenevä hoitamaan omia asioitaan. Sitä ei siis toimiteta etukäteen viranomaisille vaan valtuuttaja aktivoituu, kun asia on ajankohtainen ja käytännössä lääkäri toteaa, että henkilö ei ole enää kykenevä hoitamaan asioitaan.  

Edunvalvontavaltuutuksesta löytyy hyvin tietoa esim. Digi- ja väestötietovirastosta (https://dvv.fi/edunvalvonta-ja-toisen-asioiden-hoitaminen) ja asiasta on monia hyviä lehtikirjoituksia sekä blogeja, joita voit etsiä netistä. Usein logiikka lähtee siitä, että mietit itsellesi neljä läheistä ihmistä, joihin luotat; valtuutettu, varavaltuutettu, toinen varavaltuutettu ja perheen ulkopuolinen valtuutettu eli kolmas valtuutettu. Sinällään valtuutettuja ei tarvitse olla näin paljon, mutta on hyvä varautua tilanteeseen, jossa valtuutettu on esteellinen tai ei ole itse kykenevä tai halukas ottamaan hommaa itselleen ja tarvitaan varamies.        

Itse valtuutus voi olla lyhyt ja sisältää yleisen valtuutuksen, jossa valtuuttaja valtuuttaa valtuutetun (kyllä Suomi on hieno kieli 😊) edustamaan valtuuttajaa omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa, sekä sellaisissa henkilöä koskevissa asioissa, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään. Lisäksi valtakirjassa voidaan ottaa kantaa kiinteistöjen myymiseen ja esim. kiinnitysten hakemiseen. Valtuutettu voidaan velvoittaa myös noudattamaan valtuuttajan hoitotahtoa, jos sellainen on laadittu. Lisäksi valtuutuksessa otetaan kantaa terveyden kannalta tärkeiden luottamuksellisten tietojen luovuttamiseen sekä vuosittaiseen selvitykseen raha-asioiden hoitamisesta sekä ns. päätöstilin laatimiseen. Valtuuttajan allekirjoituksen lisäksi valtuutuksen allekirjoittaa kaksi läsnä olevaa todistajaa, joiden roolina on lähinnä varmistaa, että valtuuttaja on tehnyt valtuutuksen omasta tahdostaan ja hän on ymmärtänyt mitä tekee. Todistajien tulee olla ns. esteettömiä eli on hyvä etsiä todistajat perheen ulkopuolelta.    

Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ja tarvittaessa sitä voi matkan varrella päivittää, jos esim. ajatukset valtuutetuista muuttuvat ajan saatossa. On myös hyvä keskustella asiasta etukäteen valtuutettujen kanssa ja varmistaa, että he ovat halukkaita auttamaan tarpeen tullen. Itse dokumentti on hyvä säilyttää paikassa mistä sen löytää helposti ja voi olla hyvä idea antaa siitä kopio myös valtuutetulle, jos ei vaikka muistakaan mihin sen dokumentin arkistoi, kun tulee aika kaivaa se esille.