Ositus

Ositusperuste  

Avioliitto voi päättyä avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Jos avioliitto päättyy avioeroon niin ositusperuste syntyy, kun avioerohakemus on jätetty käräjäoikeuteen.  

Ositusperusteen syntymisajankohta on tärkeä hetki sillä puolisoiden varat ja velat määritellään ositusperusteen syntyhetken mukaan. Molemmat osapuolet joutuvat käytännössä selvittämään ositusperusteen syntymishetken tilanteen varojensa ja velkojiensa suhteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankista pitää pyytää tiliote ko. päivältä. Samoin pankista pitää pyytää tosite asuntolainan tai kulutusluoton määrästä ositusperusteen syntyhetkeltä. Jos ositusperusteen syntymisestä on kulunut vuosia, voi tämä olla hankalaa, kallista tai jopa mahdotonta.   

Avio-oikeudesta vapaa omaisuus  

Osituksessa ei oteta huomioon omaisuutta, joka on avio-oikeudesta vapaata. Näin on esimerkiksi tilanteissa, joissa puolisot ovat laatineet avioehdon tai puoliso on saanut omaisuutta lahjana tai testamentilla ja ko. luovutuksessa on todettu, että lahja tai testamentti on avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.  

Osituksen tekeminen 

Yksinkertaisessa tapauksessa osituksen voi ihan hyvin tehdä itse. Osituskirjaan luetteloidaan molempien osapuolten varat ja velat sekä lasketaan kumpi puolisoista on velvoitettu maksamaan toiselle osapuolelle tasinkoa eli tasamaan puolisoiden varat niin, että molemmat saavat yhtä paljon. Tasingosta voi myös luopua, jos näin haluaa.  

Omaisuuden jakaminen 

Tämän jälkeen osituskirjaan kirjataan miten omaisuus jaetaan puolisoiden kesken. Osituskirja päivätään, allekirjoitetaan ja kaksi esteetöntä todistajaa allekirjoittaa dokumentin. Periaatteessa osituksen ja omaisuuden jakamisen voi sopia kuten haluaa. Käytännössä veroseuraamukset ohjaavat logiikkaa ja voivat synnyttää hankalia tilanteita.  

Avioliiton ulkopuoliset varat  

Tilanne menee monimutkaisemmaksi, jos omaisuuden jakamisessa käytetään avioliiton ulkopuolisia varoja, kuten esim. lainavaroja, tai jaon suhteen poiketaan normaalista 50/50 logiikasta. Esim. jos toinen puolisoista lunastaa toisen puolison osuuden yhteisestä asunnosta käsitellään kauppaa normaalina kauppana, josta pitää maksaa varainsiirtovero ja josta voi syntyä verotettavaa luovutusvoittoa. Lisäksi on mahdollista, että osa kauppahinnasta katsotaan lahjaksi, jos poiketaan todellisista käyvistä arvoista tai toinen puolisoista saa vastikkeetta enemmän omaisuutta kuin toinen.  

Milloin ositus pitää tehdä

Osituksen voi tehdä heti, kun ositusperuste on syntynyt eli hakemus on jätetty käräjäoikeuteen. Puolisoiden ei tarvitse odottaa harkinta-aikaa loppuun tehdäkseen osituksen. Usein asia jää kuitenkin hoitamatta ja asia tulee mieleen vasta myöhemmin. Ositus kannattaa kuitenkin tehdä heti, kun siihen on voimia, koska usein asian hoitaminen myöhemmin vaikeutuu, kun asiakirjoja ei ole enää saatavilla tai muistikuvat omaisuudesta ja veloista hämärtyvät.