Perukirja ja perunkirjoitus
Kielitoimiston sanakirjan mukaan perukirjalla tarkoitetaan vainajan jäämistöstä laadittua luetteloa. Perunkirjoituksella tarkoitetaan tilaisuutta, jossa luettelo laaditaan. Perukirja on kaikessa yksinkertaisuudessaan luettelo vainajan omaisuudesta ja sen arvosta. Lisäksi perukirja pitää sisällään kuolinpesän osakasluettelon. Dokumentti tarvitaan, jotta verottaja tietää ketä pitää verottaa ja kuinka paljon. Lisäksi dokumentti toimii asiakirjana, jossa luetteloidaan myös lesken omaisuus ja velat. Myös ex. puolison varat ja velat on merkittävä perukirjaan, jos puolisoiden välillä ei ole tehty ositusta. Tiedot tarvitaan, jotta puolisoiden välille voidaan tehdä laskennallinen ositus ja suorittaa perintöverotus.
Jostain syystä verottaja ei ole tehnyt perukirjasta mallidokumenttia tai tarjoa sähköistä palvelua, johon voisi syöttää tarvittavat tiedot. Toivottavasti tällainen tulee jossain vaiheessa sillä tilanne on kaikille poikkeuksellinen ja vaikka haluaisi toimia oikein niin tarvittavan tiedon ja ymmärryksen saaminen voi olla työn ja tuskan takana. Kyse ei kuitenkaan ole rakettitieteestä, jos pesä on suhteellisen yksinkertainen eli tekemällä oppii.
Perunkirjoitus pitää tehdä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta ja toimittaa verottajalle. Tarvittaessa verottajalta voi pyytää lisäaikaa perunkirjoituksen laatimiseen, jos esim. pesä on tavallista monimutkaisempi tai tarvittavia dokumentteja ei ole saatu kasaan. Perukirjan lisäksi tarvitaan kaksi uskottua miestä, joiden rooli on arvioida kuolinpesän varat ja velat ja allekirjoittaa perukirja.
Perunkirjoitus ei ole monimutkainen prosessi ja itsessään sen laatimiseen ei ole kulu paljoa aikaa, kun kaikki tarvittavat dokumentit ovat kasassa ja kunnossa. Sukuselvitysten saamiseen voi kuitenkin olla hidasta eli ko prosessi kannattaa laittaa heti vireille, kun siihen kykenee. Pesän selvittäminen voi myös olla aikaa vievää ja erilaisten sopimusten selvittämiseen ja katkaisemiseen menee yllättävän paljon energiaa. On myös tavanomaista, että läheinen omainen, joka pyörittää prosessia joutuu käytännössä maksamaan joitain kuluja omasta pussista, kun niitä ei saa vähentää verotuksessa tai kulut ilmaantuvat vasta perunkirjoituksen laatimisen jälkeen ja energiaa ei ole täydennysperukirjan tekemiseen. Toki, jos pesästä jää jotain perittävää, kompensoi tämä sitten tilannetta. Reilua olisi tietysti, että kaikki pesän osakkaat jakavat ko. kulut yhdessä, jos tällaisia ilmenee.
Muutamia huomioon otettavia asioita perukirjaa laadittaessa.
Perukirjassa on mainittava, jos perittävä on jättänyt testamentin. Testamentin sisältö pitää myös avata perukirjassa ja se pitää oheistaa perukirjan liitteeksi. Testamentilla voi merkittävä vaikutus myöhempään prosessiin ja perinnönjakoon. Testamentti voi myös sisältää hallinta- ja käyttöoikeuden rajoituksia, jotka voivat olla hyvinkin pitkiä ajallisesti.
Jos perillinen haluaa luopua perinnöstä on hyvä mainita siitä jo perukirjassa. Perinnöstä luominen voi olla järkevää, jos haluaa optimoida perintöveroja ja siirtää osuutensa vaikka omille lapsilleen tai lastenlapsille. Perinnöstä luopuminen on tehtävä ns. tehokkaasti, jolla tarkoitetaan sitä, että perinnön saaja ei saa ruveta hyödyntämään perintöä ja siitä on luovuttava kokonaisuudessaan vastikkeetta sekä ilman ehtoja.
Lesken rooli on usein raskas ja samalla pitää myös miettiä miten asumis- ja muut asiat järjestetään jatkossa. On hyvä huomata, että leskellä on oikeus jäädä yhteiseen kotiin asumaan, jos leskellä ei ole muuta asumiseen kelpaavaan asuntoa omistuksessaan. Leski saa myös hallita pesän varoja ellei kukaan testamentin saajista tai pesän osakkaista vaadi ositusta.
On myös hyvä huomata, että henkilö voi saada omaisuutta perinnöksi, mutta omaisuutta rajoittaa lesken suoja tai hallintaoikeuden pidätys. Perillinen on kuitenkin velvollinen maksamaan perintöverot. Perintöveroihin liittyvä maksulappu tulee useita kuukausia vainajan kuolemasta, mutta kannattaa yrittää laskea perintöveron suuruutta etukäteen, jotta voi miettiä miten perintöverot maksetaan ja varautua asiaan.
Perukirjan liitteeksi pitää oheistaa kaikki perunkirjoituksen kannalta tärkeät dokumentit kuten sukuselvitykset ja virkatodistukset vainajasta ja mahdollisesti pesän osakkaista, pankkien saldoilmoitukset, selvitykset kiinteistöistä ja osakkeista sekä kuitit hautajaiskuluista, ym. kuitit vähennettävistä kuluista. Dokumentteja ei tarvitse toimittaa verottajalle, mutta ne pitää säilyttää perikunnan arkistossa eli ne siis kannattaa laittaa mappiin, johon myös itse perukirja arkistoidaan.
Koti-irtaimiston arvo on usein vähäinen ja jos mitään oikeasti arvokasta ei ole niin esim. 500 Eur voi olla hyvä määrä kattamaan koti-irtaimiston.
Jos perittävällä on kiinteistöjä niin tulee huomioida mahdolliset hallintaoikeuksiin liittyvät rasitukset ja niiden taloudellinen arvo. Jos mökille ei tule sähköä, tietä, tai juoksevaa vettä kannattaa asiasta ehkä mainita perukirjassa, jotta verottaja ymmärtää ettei rakennuksella ole juurikaan taloudellista arvoa.
Suomi.fi sivuilla on hyviä ohjeita tilanteeseen, jossa läheinen kuolee. Näihin kannattaa käydä tutustumassa sillä perunkirjoitus on vain pieni osa prosessia, joka on edessä. Voimia siihen!
