Perukirja ja perunkirjoitus – mitä ne tarkoittavat ja miten toimia?
Läheisen kuolema tuo mukanaan surun lisäksi joukon käytännön järjestelyjä, joista yksi tärkeimmistä on perunkirjoitus. Se on laissa määrätty tilaisuus, jossa selvitetään vainajan varat, velat ja perilliset. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, joka on keskeinen asiakirja sekä perintöverotuksessa että tulevassa perinnönjaossa.
Mikä on perukirja ja miksi se on tärkeä?
Perukirja on luettelo vainajan omaisuudesta, sen arvosta sekä kuolinpesän osakkaista. Se sisältää myös lesken varat ja velat, ja jos puolisoiden välillä ei ole tehty ositusta, siihen kirjataan ex-puolison varallisuustiedot laskennallista ositusta varten. Perukirja toimii verottajalle raporttina, jonka avulla määritetään perintöverot. Lisäksi se toimii tärkeänä asiakirjana myöhempää perinnönjakoa varten.
Perunkirjoituksen aikataulu ja käytännön järjestelyt
Perunkirjoitus on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta, ja perukirja on toimitettava verottajalle. Tarvittaessa verottajalta voi pyytää lisäaikaa, jos pesä on erityisen monimutkainen tai tarvittavia dokumentteja ei saada ajoissa. Perunkirjoitukseen osallistuvat kaksi uskottua miestä, joiden tehtävänä on arvioida pesän varat ja velat sekä allekirjoittaa perukirja.
Perukirjan liitteeksi tarvitaan muun muassa sukuselvitykset, vainajan ja osakkaiden virkatodistukset, pankkien saldoilmoitukset, tiedot kiinteistöistä ja osakkeista sekä kuitit hautajaiskuluista ja muista vähennettävistä kuluista. Nämä asiakirjat säilytetään perikunnan arkistossa, eikä niitä toimiteta verottajalle.
Mitä tulee huomioida perukirjaa laadittaessa?
Testamentit ja hallintaoikeudet: Jos vainaja on jättänyt testamentin, se tulee kirjata perukirjaan ja liittää mukaan. Testamentti voi sisältää esimerkiksi hallinta- ja käyttöoikeuksia, joilla on vaikutusta perinnönjakoon.
Perinnöstä luopuminen: Perinnöstä voi luopua, mikä voi olla järkevää esimerkiksi perintöverojen optimoinnin vuoksi. Luopuminen on tehtävä tehokkaasti, eli ilman ehtoja ja vastikkeetta, ennen perinnön käyttämistä.
Lesken oikeudet: Leskellä on oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin, ellei hänellä ole muuta asumiseen soveltuvaa asuntoa. Leski voi myös hallita pesän varoja, ellei kukaan osakkaista tai testamentin saajista vaadi ositusta.
Perintöverot: Perillisen on maksettava perintöverot, vaikka omaisuutta rasittaisi esimerkiksi hallintaoikeus. On hyvä laskea perintöveron määrä etukäteen ja suunnitella, miten verot maksetaan.
Kiinteistöt ja arvo: Kiinteistöjen osalta on huomioitava mahdolliset rasitteet, kuten hallintaoikeudet, ja niiden vaikutus kiinteistön taloudelliseen arvoon. Jos kiinteistön varustelutaso on alhainen (esim. ei sähköä, tietä tai juoksevaa vettä), kannattaa mainita tästä perukirjassa.
Käytännön vinkit ja ohjeet
Perunkirjoituksen valmistelussa tärkeintä on aloittaa ajoissa. Sukuselvitysten hankkiminen voi olla hidasta, joten tämä prosessi kannattaa käynnistää heti. On myös hyvä varautua siihen, että pesän selvittäminen ja asioiden hoitaminen vie aikaa ja energiaa. Suomi.fi tarjoaa kattavat ohjeet ja vinkit perunkirjoituksen ja muiden kuoleman jälkeisten järjestelyjen hoitamiseen.
Perunkirjoituksen onnistunut hoitaminen helpottaa perinnönjakoa ja varmistaa, että kaikki sujuu lain edellyttämällä tavalla. Jos tarvitset apua perunkirjoituksen tai perukirjan laatimisessa, ammattilainen voi auttaa sinua varmistamaan, että prosessi hoidetaan oikein ja tehokkaasti. Tutustu perillisen lakipakettiin tästä.
